perjantai 17. kesäkuuta 2011

my days off

Ensimmäiset viralliset vapaapäivät duunista on nyt vietetty. Oon juhlinut, rentoillut kotona, siivonnut, syönyt ja vain ollut. Ensimmäistä kertaa täällä on ollut hetki hengähtää. Koska mun kämppis on ollut töissä, olen saanut olla ihan yksin. Viimepäivinä on tapahtunut niin paljon, että on ollut ihanaa hengata hetken ei-kenenkään kanssa.

Keskiviikko-iltana meillä oli asuntolan Barbeque alueella meidän duuniporukan pippalot. Oli virkistävää hengailla työkavereitten ja muutaman muun kanssa, kun täällä on tullut oltua niin paljon suomiporukassa.
 
Meidän parveke, minä, mun kämppis Magda ja loota makeaa popparia. Noi laikut mun kädessä on mustelmia... Mistä lienee tullut.
Koska työpäivinä en juurikaan ehdi kauppaan, päätin tehdä torstaina vapaapäivän kunniaksi kunnon kauppareissun ja ostaa kerralla kaiken tarvittavan vähän pitemmäksi aikaa. Tästä lähtee mun päivä, tai tässä tapauksessa matka kauppaan: odottelua bussipysäkillä tämännäköinen kortti kourassa.
 
Ranskalaiset bussit on kyllä yhtä arvaamattomia kuin tuntemattomat koirat. Niihin ei voi luottaa, vaikka kuinka mieli tekisi. Viattoman pinkistä ulkokuoresta huolimatta saa näitä dösiä kirota päivästä toiseen kun uljas ajokki suvaitsee olla saapumatta aikataulun mukaan, ja yleensä aina sillä kriittisellä hetkellä kun on kiire jonnekin. Matkaajan ei seuraavaa bussia odotellessa auta muu kuin arvuutella, onko bussi pyyhältänyt ohitse reippaasti etuajassa vai onko se jättänyt lähtemättä kokonaan.
Löysin itseni siis jälleen kerran odottelemasta näkymätöntä bussia ja kauppareissu viivästyi puolella tunnilla. Ja kaikki meni muutenkin hienosti.. Sen lisäksi että sormeni ovat nyt megalomaanisten kassien kantamisesta valmiina amputaatioon, päätin myös tehdä ensimmäisen munakkaani sopivasti laukkuni pohjalle. Fail.

Aika italialaispainotteista; makaronia, gnoccheja, raviolia, tomaattikeittoa… Jääkaappi täyttyi sitten erilaisista juustoista, maidosta ja kermasta. Ja Mummi, älä huoli, työpäivinä syön Disneyllä lounaan joka monipuolistaa tätä ruokavaliota…

Kalpeuteni maksimoituessa kaikkien ranskalaisten ja espanjalaisten rinnalla, päädyin turvautumaan asteittain päivettävään kosteusvoiteeseen.

Illalla lähdettiin tyttöporukalla Pariisin yöhön, ihan riemukaaren vierellä sijaitsevaan baariin. Jättimäisen jonon ohi pääsi sopertamalla jotain Disney bileistä ja pomoista jotka meitä jo sisällä odottelevat. Jostain kumman syystä, tarina tepsi.
Jaksettiin aina aamuviiteen saakka, jolloin otettiin ensimmäinen juna takaisin kotiin. Aamuöinen riemukaari sai nauttia hetken rauhasta.


Kotiin päästyäni kuuden aikaa oli jo valoisaa. Mun parveke on toi ylempi.

Tämä päivä kuluikin sitten kotona lepäillessä Voguen parissa. Vogue irtoaa Ranskassa vitosella. 
Otin revanssin munakkaan kanssa.
Mun kämppis oli koko päivän töissä, mutta mulla oli seuranani kuvan lintuherra. Se istui ainakin tunnin ajan meidän partsilla!
Lopuksi vielä ryytynyt juhlija, krokotiilikarkkeja ja tietokone. Nyt voisin laittaa taas jotain ruokaa ja valmistautua huomiseen työpäivään. Au Chalet de la Marionnette, imma coming back!
xxx

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...