keskiviikko 8. elokuuta 2012

leave only footprints, take only photographs, use only fresh air



Yksi meidan Indonesian reissun kohokohdista oli trekki Lombokilla sijaitsevan Gunung Rinjanin, Indonesian toiseksi korkeimman vuoren huipulle (3700m). Puolet meidän porukasta tosin suuntasi eteläisille rannoille ottamaan aurinkoa, eli trekin starttipaikkaa Senarua kohti lähdettiin ajamaan vain kahden hengen voimin.
Trekki kestaa kolme paivaa ja kaksi yota ja se kustantaa (tinkien) kahden henkilön ryhmalta yhteensa 3 miljoonaa rupiaa eli n. 250 euroa. Hinta sisaltää oppaan, kokin/tavaroiden&ruoan kantajan, telttamajoituksen (makuupussit yms), ruoan, veden, sisäänpääsymaksyn jne. Me valittiin yksityistrekki eli vaellusseurueeseen kuului vain minä, Ryan, opas Jimmy ja tavaroiden kantaja/kokki Nordin.


Reitin alkuun ajettiin lava-autolla. Ja sitten kiipeämään!


Nordin ja Jimmy kokkasi meille superhyvää ruokaa monta kertaa päivässä etta pysyttiin voimissamme :)


Ensimmäisen päivän (8h) jalkeen saavuttiin teltta-alueelle, pistettiin maja pystyyn ja illallistettiin ylläolevissa maisemissa.


Apinat tuli taas saaliin jaolle.

Nukkumaan mentiin aikaisin koska seuraavan aamun herätys oli klo 3, tarkoitus oli nimittäin kiiveta huipulle auringon nousuun mennessä. Ja näin me tehtiin, tosin huipulla tuuli kovaa, tihkutti, ja lämpoa oli vain +5. Auringonsateita nahtiin vasta kun laskeuduttiin parisataa metria alemmaksi. Ja voi níita näkymiä..


Huippu.


Vuorien välissä on upea kraaterijärvi.


Huipun jälkeen alettiin laskeutumaan Rinjanin toista puolta ja saavuttiin kraaterijarvelle ja kuumille lähteille - yksi reissun kohokohtia! Väsyneet jalat oli ihana sujauttaa +45 asteiseen lähdeveteen kauniiseen vuoristokivialtaaseen. Viivyttiin lähteilla n. tunti, jonka jalkeen lihakset oli taas ihanan rentoutuneet... Kylpemisen jälkeen ruoka olikin valmista.


Sitten alettiin vaeltamaan kohti seuraavaa telttapaikkaa.


Telttapaikalle saapuessamme oltiin taivallettu jo 16 tuntia päivän aikana. Nukuttiin viimeinen yö sikeästi, ja herättiin aikaisin aamulla viimeiseen ponnistukseen. Viiden tunnin laskeutumisen jälkeen oltiin jo takaisin Senarussa :) Kiipeilyä oli siis takana yhteensä 25km, googlesta töytyy erilaisia karttoja reitistä jos jotakin kiinnostaa.

Trekki oli kokonaisuudessaan kyllä ihan mieletön kokemus, varsinkin tällaiselle laiskamadolle joka ei ole vastaavia juttuja aiemmin tehnyt. Kuvat ei anna oikeutta sille kuinka kaunista siellä oli, eikä millainen fiilis oli olla siellä. Se oli sanoinkuvaamaton :) Vaikka kiipeämistä on paljon, niin omalla heikolla yleiskunnollani pärjäsin kuitenkin hyvin. Lihasta ei ole näissä jaloissa nähtykään, mutta tahdonvoima korvaa tarvittaessa puuttuvan lihasvoiman ;) Suosittelen siis lämpimästi Rinjanin kiipeämistä! Varatkaa trekki Senarun Sinar Rinjanista ja pyytäkää Jimmyä oppaaksi!


Rinjani - over and out!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...