torstai 18. heinäkuuta 2013

About microadventures

Kuten oottekin varmaan huomanneet, tänä vuonna mulla ei pahemmin oo ollut rahaa tai aikaa matkailuun. Ryan lähtee kuun lopussa pariksi kuukaudeksi pyöräilemään Eurooppaan, ja mua ottaa aika koville se, etten voi lähteä reissuun töiden ja vuokrasopimuksen takia. On jotenkin tosi ahdistavaa, kun ei ole mitään reissua kirjoitettuna kalenteriin, eikä matkavarausta lymyilemässä sähköpostissa. Mutta sellaista se on, aina ei vaan pysty.

Viimeaikoina oonkin suurien matkasuunnitelmien sijaan vähän lähiseutumatkaillut. Oon seuraillut nyt jo jonkun aikaa seikkailija Alastair Humphreysin blogia ja kirjoituksia, ja tyyppi on viimeaikoina pauhannut paljon microadventures -konseptistaan. Siitä, miten vähälläkin ajalla ja pienelläkin budjetilla voi toteuttaa pienen getawayn: lähteä minireissuun vaikka tunnin variotusajalla. Microadventure on miniseikkailu, jonka voi toteuttaa työpäivienkin välissä. Se on lähellä ja edullinen. Mikroseikkailu voi antaa kiksejä, virkistää mieltä tai haastaa johonkin uuteen. Konseptiin voi tutustua paremmin microadventures.org -sivustolla, tai Alastairin blogissa mm. täällä, täällä & täällä :)

Minä ja Ryan toteutettiin meidän ensimmäinen mikroseikkailu pari viikkoa sitten. Pakattiin reppuihin trangia, teltta, makuupussit ja makuualustat ja otettiin juna pois kaupungista. Hypättiin pois, kun alkoi näyttää tarpeeksi vehreältä - meidän ensimmäinen mikroseikkailu vei meidät Surreyn kukkuloille. Vaellettiin Oxtedin kyläpahasesta parin tunnin ajan ja saavuttiin aika rauhaisiin maisemiin:

 
"Me ollaan maalla!!!" fiilistelyä. Sitten teltta pystyyn ja trangia tulille - menussa chileläistä punkkua ja pestopastaa.



Nukuin sikeämmin, kuin pitkään aikaan! Aamulla käveltiin levänneinä takaisin puskatielle ja liftattiin kyyti kyläsen juna-asemalle.
 
Meidän toisella mikroseikkailulla otettiin pyörät alle ja fillaroitiin täältä Hackneystä Essexin (Lontoota koillisessa vierustavan maakunnan) maaseudulle. 25 kilometrin päässä Lontoosta (tai oikeastaan jo paljon aiemminkin) näyttää tältä: 


Tällä kertaa meillä ei ollut edes telttaa, koska päivä oli ollut niin helteinen, joten nukuttiin ihan vaan makuupusseissa viltin ja makuualustojen päällä, tähtitaivaan alla :)

Molemmat pikku ekskursiot oli ihan mega-piristäviä, eikä varmasti tule olemaan meidän viimeiset miniseikkailut. Uuteen paikkaan menemisessä, sopivan majapaikan löytämisessä, ulkona kokkaamisessa ja nukkumisessa on vaan sitä pientä seikkailun makua, jota tulee ikävä kun ei suurempiin reissuihin ole resursseja. Lähiseutumatkailukin voi olla jännittävää, ja pienenkin välimatkan päässä Lontoon savusta on näköjään todella kaunista maalaismaisemaa - ja tilaa hengittää ilman, että pitää hönkiä viereisen tupakoitsijan savuja. On mahtavaa löytää itsensä paikasta, jossa voi olla ihan yksin, ja nukkua ilman autojen ja hälyytysajokkien melua taustalla.

Kaupunkiin palatessa on olo kuin uudestaan syntyneellä :)

2 kommenttia:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...