torstai 23. tammikuuta 2014

arkijuttuja

Moikka! Lontooseen ja arkeen on palattu, eli lähinnä siis koulutöihin ja landlordimme kanssa tappeluun siitä, vaivautuuko hän korjaamaan kylppärimme homevaurion.

Antakaa mun avautua tästä vähän. Siis ihmiset maksaa täällä älyttömiä summia asumisesta ja erityisesti omistusasunnoista, muttei silti viitsi pitää huolta omista taloistaan - antaa niiden mieluummin homehtua kuin maksaa pari sataa uudesta vessan katosta. Vaikka kotiamme rakastankin, niin täytyy sanoa että meidän kylppäri on nyt taas vaiheeksi sellaisessa kunnossa että pitää suihkut lyhyinä... Muistan niin elävästi, kun vuokranantajamme ennen muuttoa lupasi, että home-ongelma hoidetaan. No, se hoidettiin kätevästi "maalaa piiloon" menetelmällä, joka peittää totuuden vain pari kuukautta... Voi Lontoo ja elämisen laatu!

Mitä kouluun tulee, pidin tänään lopputyöhöni eli bisnessuunnitelmaani liittyvän esitelmän ja palautin ensimmäisen osan tätä lopputyötä - nämä yhdessä vaikuttaa loppuarvosanaan 20%. Oman ideani on voinut ehkä jo vähän arvatakin, eli olen suunnitellut pyöräilijänaisille suunnattua vaatemerkkiä, joka tarjoaisi trendikkäitä, mukavia ja tieturvallisuuden huomioon ottavia vaatteita pyörällä liikkuville kaupunkilaisille. Yrityssuunnitelman laatiminen ja erilaisten brändin pystyttämiseen, markkinointiin jne. liittyvien asioiden työstäminen on oikeasti todella mielenkiintoista, enkä voi sanoa etteikö tämän idean toteuttaminen olisi joskus haaveissa. Ei ehkä ihan vielä, mutta toivottavasti muutaman vuoden sisällä - jos homma siis tuntuu edelleen mielekkäältä ja idea hyvältä silloin. Jos ei, niin koen silti tästä proggiksesta oppivani paljon enemmän, kuin yhden aihe-alueen akateemiseen kirjallisuuteen syventymisestä ja tyypillisen kandin kirjoittamisesta...


Tän päiväinen esitelmä meni ihan hyvin, enkä totta puhuen oo yhtään kummempi presentaatioiden pitämisessä yleensäkään. Tämän vuoden ensimmäinen koulutyö - esitelmä kulttuurien riistosta muotibisneksessä ja ongelman ratkaisuista - meni sekin aika tosi nörttimäisen hyvin, eli tässä business esitelmässäkin tähtään vaatimattomasti siihen 80 prosenttiin :D Design jutuissa on tosin sitten turha tuollaisista arvosanoista haaveillakaan, niissä tuntuu edes 60 saaminen ylitsepääsemättömän haastavalta. Suunnittelu-jutuissa mun pitääkin nyt ryhdistäytyä - ja siihen liittyy valitettavasti paitsi stressitason nousu myös lompakon keveneminen...

Tulostin on laulanut siihen malliin, että alan pelätä värikasettien tyhjenemistä, ja eilen tilasin Amazonista mm. 6XL kokoisia turvaliivejä ei väreissä - innovatiivista köyhän opiskelijan materiaalien hankintaa, höhö. Parin viikon päästä mun pitää tilata digitaaliset printti näytteet Adidas -projektia varten, hyvästi viiskybää. Puhumattakaan lopullisten materiaalien ja printtien kustannuksista... Viime viikolla me käytiin mun kaverin kanssa Sohossa Berwick streetillä - Lontoon kangaskauppojen mekassa - mutta ei lähdetty kotiin kuin ilmaisten minikokoisten näytepalojen kera. Aika monet kankaat maksaa tuolla järkyttävät £40 metri, mutta onneksi Brick Lanelta, Dalstonista ja netistä löytää täysin samoja juttuja tuplasti edullisemmin... Ja onneksi sain edelliseltä työpaikaltani veronpalautukset, tarpeeseen tulee!

Kouluhommia, homeongelmaa ja rahahuolia - kuulostaako tylsän arkiselta? Jotain sellaista tää tammikuu kai onkin. Dry January ja sitä rataa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...