tiistai 24. kesäkuuta 2014

Valokuvien puolesta

Halusin kirjoittaa postauksen eräästä aiheesta, joka on pyörinyt mielessä jo vaikka kuinka kauan: valokuvien kadosta nykymaailmassa. Vaikken kuin amatööri olekaan, itse rakastan valokuvaamista ja valokuvia, oli se sitten seinälle teetettynä, tietokoneen ruudulla blogissa tai kahvipöytäkirjan sivuilla. Koen valokuvat pieninä taideteoksina, muistoina ja dokumentteja tästä elämästä. Ikävä kyllä ihan perinteisesti digi-kameralla napatut valokuvat alkaa olemaan katoava luonnonvara - filmikuvista tietysti puhumattakaan.. Muutama vuosi sitten oli siistiä omistaa järkkäri, mutta nyt ihmisillä pölyttyy kamerat kaapeissa ja elämää dokumentoivat pääsääntöisesti iPhonet ja muut älypuhelimet.

Skeidaa, sanon minä.


Tiedän, että käyn tätä taistelua aikalailla yksin, mutta yritän silti. Siis aikana, jolloin joka toisella on käytössään puoli-ammattilaistason kamera ja objektiivi, tai huippulaatuinen, taskuun mahtuva pokkari, kuvat räpsitäänkin kännykkäkameralla - oli kyseessä sitten loma-matka tai lapsen syntymä. Sitten ne suodatetaan jonkun nimeltä mainitsemattoman ohjelman läpi vieläkin epätarkemmiksi jonka jälkeen saa välillä arvuutella että onko kuvassa kahvikuppi vai lemmikkikissa. Voi, miksi. Mä näen tän kehityksessä taaksepäin menemisenä.


Olen tällä hetkellä (no, ehkä isovanhempiani lukuun ottamatta) ainut tuntemani ihminen, joka ei omista älypuhelinta. Mulla on käytössä 20 puntaa uutena maksanut Nokia, eikä mulla oo minkäänlaista mielihalua hankkia älypuhelinta saatika maksaa paria kymppiä kuussa sen kanssa leikkimisestä. Mulla on monia syitä, miksen ole kiinnostunut iPhonen tai minkään muunkaan itsäni älykkäämmän luurin hankkimisesta, mutta yksi on ehdottomasti se, että haluan jatkossakin valokuvata kamerallani, en kännykällä. Jos omistaisin astetta fiinimmän puhelimen, sortuisin Instragrammin helppouteen varmasti.


Ymmärrän kyllä monia älypuhelimilla kuvaavien argumentteja. On paikkoja ja tilanteita, joissa kameraräpsyt on enemmänkin kuin okei - vaikka bileillat ja muut tilanteet missä kamera ei mahdu laukkuun tai sitä ei tullut otettua mukaan. Totta kai iPhonea on niin paljon iisimpi kantaa mukana kuin erillistä kameraa, ja kuka nyt haluaa näyttää japskituristilla ison järkkärin kanssa jos voi räpsiä kuvia uudella kalliilla iPhonella, jossa on glitteriset/bambusta veistetyt/Justin Bieberin naamalla varustetut suojakuoret?

Myönnän myös, että älypuhelimilla alkaa nykyään saada jo ihan ok kuvia, jos foto on otettu ulkona kirkkaassa päivänvalossa. Muttei ne mun mielestä ikinä paini samassa sarjassa oikealla kameralla otettujen kuvien kanssa, ei ainakaan vielä. Ja tulen aika surulliseksi, kun huomaan näiden epätarkkojen suttuisten kuvien tehokkaasti syrjäyttävän kaikki "oikeat" valokuvat. Varsinkin kuin nykytekniikalla jopa ihan pienet pokkarikamerat alkaa jo olemaan lähellä järjestelmäkameran tasoa, eikä suuren kameran omistaminen/raahaaminen mukana ole enää edellytys hyvien kuvien saamiseksi.


Siksi mulla olisikin pieni vieno pyyntö: älkää ihmiset luopuko kameroistanne. Kaivakaa ne kaapinpohjilta ja sujauttakaa laukkuun ensi kerralla, kun lähdette jonnekin - järkkäri saattaa olla kömpelön mallinen laukussa, mutta pienikin kamera ikuistaa hetken tuhat kertaa kauniimmin ja onnistuneemmin, kuin puhelin. Sen voi silti laittaa Instagrammiin, mutta myös teetättää muistokirjaan ilman pikselimössö-bonusta. Se ei tarvitse filtteriä, koska näyttää kivalta muutenkin. Eikä hymykuoppia voi vahingossa luulla finneiksi.

Valokuvien aika ei ole vielä ohi. Ei anneta sen olla.


Kuvituksena joitakin lempparikuviani viimevuosilta.

Mutta kertokaa. Jääkö kukaan muu siellä huutelemaan valokuvien perään, vai oonko mä ainut joka ei rakeisille insta-räpsyille lämpene?

6 kommenttia:

  1. Mää oon ihan samaa mieltä sun kans mut pakko sanoo et sorrun kyllä kamerakännykän helppouteen.. mut sit ku lähtee kuvaan ni ei tuu mieleenkää ottaa niitä kuvia puhelimella ja omaan blogiin laitan puhelinkuvia vaan jos ei oo muuta (okeiokei viimeset postauksey poikkeus, koska blogi into pois) ja sillonki hampaita kiristelen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama homma! Ei tekis mieli laittaa huonolaatusia kuvia tänne, ja siks harmittaakin kun vaikka kaverit lähinnä kuvaa kännyköillään ja siks monet yhteiskuvat on liian rakeisia vaikka blogiin laitettavaksi :( Ja itse kuvatessa puuttuu itse tietysti kuvasta hah.

      Poista
  2. Minä olen täällä täysin samaa mieltä sun kanssa! Isäni on valokuvaaja, ja lapsuudenkotini seinät olivat täynnä hänen ottamiaan kuvia, sekä olen useammin kuin muutaman kerran puhunut isäni kanssa kuvista, filmikameroista ja jäyty yhdessä valokuvamuseoissa. Millään kännykkäkameralla et saa lähelleekkään sen tasoista kuvaa, kun pystyt oikealla kameralla kuvaamaan. Isäni takia valokuvat eivät ole mulle vain nopeita räpsäisyjä että muistettaisiin joku hetki, vaan ne ovat taiteen muoto, ja hyvä taide välittää aina jotain sanomaa tai tarinaa. Mikään ei voita hyvää valokuvaa. Joten siksi vuosi vuodelta kuolen sisäisesti hieman, kun useimpien blogien kuvat koostuu juuri niistä nopeasti iphonella otetuista selfieistä, jotka on vetäisty jonkun kamalan filtterin läpi ja jotka ovat pelkkää pixelimössöä yhtään isommalla ruudulla. Anteeksi hirveä vuodatus :D Mutta ihmiset ovat unohtaneet millainen oikeasti hyvä valokuva on. Nykyään myös uskotaan että olet automaattisesti huippuvalokuvaaja jos ostat kalliin kameran ja kalliin objektiivin. Eieieih.. Et siis todellakaan ole yksin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huippua kuulla ja kiitos mahtavasta kommentista! Kiva tietää että joku siellä on ihan samoilla linjoilla. Mä oon itseasiassa alkanut boikotoimaan just näitä insta-kuvia pulleilevia blogeja, koska onhan sentään parempaakin tarjolla. Ei pari rosoisempaa kuvaa siellä täällä haittaa, kunhan sitä kameraakin jaksetaan välillä ulkoiluttaa - harmi vaan, että moni (bloggaajakin) lienee unohtaneen kameroiden olemassaolon Ihan kokonaan.

      Poista
  3. Eksyin taas pitkästä aikaa sun blogiin ja voi luoja ALLEKIRJOITAN TÄN. Mä niin vihaan sitä, että jengi kuvaa vaan kännyköillä, eikä oikeeta kuvaa edes arvosteta enää niin paljon. Mä roudaan järkkäriä lähestulkoon aina mukana, onhan se kulkenut mulla mukana 12-vuotiaasta. Vaikka käytän instagramiakin, niin niiden kuvien merkitys on erilainen kun kameralla otetuissa. Niiden tarkotus on usein vaan pikasesti jakaa joku hyvä hetki elämässä muidenkin kanssa. Myöhemmin sitten ajan kanssa käydä läpi ne kunnon kameralla otetut kuvat ja fiilistellä tosissaan.

    Ärsyttää niin monesti kuulla juhlimisillan jälkeen kommentti "miks sun täytyy muka tehä niille kuville jotain, jakaahan muutkin suoraan kännykkäkuvia". Ihmiset on liian tottuneita heikkoihin suttukuviin :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jees, kiitos kompista! Ja ei mullakaan tosiaan ole mitään instagrammin käyttöä vastaan, mutta toivoisin vaan että ihmiset käyttäisi sitä kameroiden rinnalla. Niin, ettei vauva-albumit olisi vain täynnä kännykkäkameralla otettuja kuvia ja muutkin tärkeämmät hetket olisi sentään ikuistettu oikealla kameralla. Insta sen sijaan sopii paremmin bile-iltoihin yms :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...