tiistai 19. toukokuuta 2015

Vuosi koulun lopusta

Olen kirjoittanut täällä jo aika paljon mun opinnoista vuosien varrella (kaikki vanhat postaukset löytyy uni -kategorian alta), mutta nyt voitais tehdä taas pieni väliaikatsekki ajatuksiin, kun koulun lopusta ja lopputöiden palautuksesta on kulunut aikalailla tasan vuosi. Sopivasti myös Britti-opintolainani kokonaissummaa alleviivaava kirjekin tänään tupsahti postista, joten siinä samalla alkoi opinto-jutut taas pyörimään mielessä.


On oikeastaan aika surrealistista yhäkin ajatella, että yliopisto-opinnot vaan humahti jonnekin, jo kuukausia ja kuukausia sitten. Aina välillä tulee vieläkin sellainen epätodellinen olo, kun pitää puhua koulu-ajoista imperfektissä. Erityisesti tämä fiilis tuli Ruotsissa, kun kaikki mua muutaman vuoden vanhemmatkin yhä eli opiskelijaelämää palloillen asuntolan ja yliopiston välillä ja valitti kokeista, kun mulle ne jutut olikin jo taaksejäänyttä elämää. Pakko tosin sanoa, että yhdessä suhteessa en aio vieläkään luopua opiskelija-statuksesta: olen häikäilemättömästi jatkanut opiskelijakorttini käyttämistä. Kortissa ei ole ole mitään loppumispäivää, joten kiitos muuttumattoman babyfaceni, irtoaa sillä leffaliputkin parhaimmillaan puoleen hintaan. Sovitaan vaikka niin, että kun kortti ei enää mene läpi, on musta tullut oikea aikuinen.

 
Mutta, nyt vuoden työelämässä purskuttamisen jälkeen; kannattiko tutkinto ja Lontoossa opiskelu, kustannuksineen päivineenkin? No, mitään takaisin maksamista en vielä ole alkanut harjoittamaan, mutta kyllä se mun mielestä yhä kannatti. Entä kannattaisiko sitä joskus opiskella vielä lisää? Ehkä - sen tiedän vasta muutaman vuoden päästä.
 
Nyt vuoden koulun lopun jälkeen fiilikset on omasta tutkinnosta kuitenkin hyvin positiiviset. Koulu antoi paljon, oli mielekästä, ja loppupeleissä kustannuksetkin pysyi ihan kohtalaisina, kun elin niin pienellä. Laina ei tällä hetkellä hirveästi huoleta - sen ottaminen on mahdollistanut mulle juttuja, joita ei voi mitata rahassa. Ei ne opintovelat ketään kai ole tähän mennessä kaataneet, eikä ne onneksi omalla kohdalla ihan mielettömän suuret ole. Ja olenhan mä tutkinnosta jo nyt ehtinyt hyötymäänkin, kun sain yhteensä peräti kolme kivaa työtä koulun kautta ja tutkinnon avituksella. Lisäksi toki tykkään ajatella, että opintoihin (kuten myös matkailuun) panostaminen on aina panostamista itseen, ja siis ihan hyvä syy käyttää rahaa.
 

Pakko vielä mainita sekin, etten muuttanut Lontooseen pelkästään opiskellakseni. Toki kouluunpääsy oli pääsyy tänne muuttoon, mutta Lontoossa houkutteli myös suurkaupunkielämä.  Moni valitsee opiskelukaupungin parhaan yliopiston perusteella tai tietyn kurssin takia, mutta minä hain kouluihin ykköshaaveenani opiskella Lontoossa. Olla lontoolainen. Mulla kävi tsägä, että aikalailla randomilla valitsemani kurssi osoittautuikin monipuoliseksi yhdistelmätutkinnoksi ja löysin uuden intohimonkin kurssini parista kuin sattumalta. Opinnot Lontoossa on mun mielestä merkitylliset siis siinäkin mielessä, että niiden nojalla sain viettää muutama vuotta tässä upeassa kaupungissa. Olen aivan mielettömän onnellinen, että päätin tänne lähteä, se on todellakin muuttanut mun elämän oikeaan suuntaan. Opiskelu Lontoossa oli mulle oikea ja paras ratkaisu aikanaan!
 
Kuvituksena muutama kuva mun viimekesäisistä valmistujaista. Päivä oli ehdottomasti vuoden 2014 kohokohta, ja näitä katsellessa tulee yhä uudestaan tippa linssiin :')
 
Tämän enempää tulen tuskin enää blogiin opinnoista kirjoittelemaan, joten vielä viimeisen kerran - kysykää, jos jokin aihepiiriin liittyen mietityttää! Koitan aina sitten parhaani mukaan tökkiä informaation suuntaan tai muuten vaan höpistä takaisin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...